Kun Majakkaan syttyi valo

20170511_093605_resized

Uusi vuosi merkitsee usein uudenlaista alkua. Vesi ja kehitys –ryhmälle se merkitsi innostavan hankkeen alkamista. Toukokuussa hankkeen tohtorikoulutettavat saivat yhteisen Majakka-tilan.

New year often means a new beginning. For Water and Development Research Group it meant a beginning of a new, and inspiring project. In May the new DSc students got their own Majakka room (lighthouse in Finnish).

 

 

Aallon Vesi & kehitys –ryhmän vuosi alkoi uudella vesitekniikan tohtorikoulutukseen keskittyvällä hankkeella, jonka mahdollisti Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n merkittävän lahjoitus (aikaisempi uutinen). Hanke keskittyy vesitekniikan tohtorikoulutuksen kehittämiseen ja se mahdollistaa yhteensä kuuden tohtorikoulutettavan tutkimustyön vesikysymysten parissa. Heidän tutkimuksensa ohjaukseen sekä tohtorikoulutuksen toimintamallin kehittämiseen osallistuu myös ryhmässä vuoden alussa aloittanut tutkijatohtori Maija Taka.

20170511_093242_resized

Kevät on ollut kiireistä aikaa, ja olemme panostaneet ryhmäytymiseen, yhteisen toimintakulttuurin kehittämiseen sekä tutkimussuunnitelmien viimeistelyyn. Uusien tohtorikoulutettavien ryhmä on hioutunut tiiviiksi ja tehokkaaksi tiimiksi.  Hedelmällisen ja vuorovaikutteisen työskentelykulttuurin varmistamiseksi perustimme ryhmälle myös yhteisen työtilan, joka mahdollistaa vertaistukikulttuuriin nojaavan työilmapiirin.

Uutta hanketta juhlittiin Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmän tiloissa keskiviikkona 10.5. MVTT:n hallitus kunnioitti tapahtumaa läsnäolollaan, ja sinisen nauhan leikkaamisella hallituksen puheenjohtaja Timo Maasilta avasi uuden työtilan käyttöömme. Tila sai nimekseen Majakka, joka viittaa sekä veteen että yhteisen suunnan löytymiseen ja eteenpäin pyrkimiseen. Tapahtumassa esiteltiin hankkeen puitteissa tehtävää tutkimusta ja keskustelu teemojen ympärillä oli aktiivista.

20170511_093331_resized

20170511_093733_resized

 

Lisätietoa väitöskirjahankkeista:

20170510_140543

Matias Heino tutkii väitöskirjassaan ilmastoshokkien vaikutuksia globaaliin ruoantuotantojärjestelmään. Työssä tunnistetaan ruoantuotantoon kohdistuvia riskejä ja tuetaan niihin varautumista. Miten esimerkiksi El Nino –ilmiö vaikuttaa ruoantuotantoon?

Marko Kallio työskentelee sekä Vesi ja kehitys –ryhmässä että professori Kirsi Virrantauksen Geoinformatiikan tutkimusryhmässä. Pitkiä tutkimusjaksoja Kaakkois-Aasiassa viettänyt Kallio pyrkii työssään tunnistamaan alueen vedenpuutteesta kärsiviä yhteisöjä. Mallinnuspainotteisessa tutkimuksessa luodaan uusia menetelmiä tunnistaa haavoittuvat alueet kustannustehokkaasti erityisesti niillä alueilla, joilta aineistoa on niukasti.

20170510_140611

Pekka Kinnunen selvittää työssään fysikaalisia, taloudellisia, poliittisia ja päätöksenteollisia rajoitteita ruoan maailmanmarkkinoilla. Ruoan mukana virtuaalista vettä siirretään pitkiäkin matkoja, mutta miten nämä etäisyydet ovat muuttuneet aikojen saatossa? Entä miten suuret kaupungit vaikuttavat kuljetusmatkoihin, ja mitkä tekijät säätelevät näitä etäisyyksiä?

Lauri Ahopellon tutkimus liittyy vahvasti ruoantuotantoon etenkin kotimaassamme. Ahopelto tutkii vesiturvallisuutta ja erityisesti kuivuuden merkitystä suomalaiselle vesiturvallisuudelle. Tapaustutkimusten avulla Ahopelto luo skenaarioita siitä, miten Suomen vesiturvallisuutta voitaisiin parantaa, ja mitä Suomi voisi omien kokemustensa myötä opettaa muulle maailmalle vesiturvallisuuden kehittämisestä.

20170510_140558

Venla Niva tietää, että vesi on läpileikkaava teema kaikkialla. Hän tutkii työssään samanaikaisesti veden sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä ulottuvuuksia keskittyen kaupungistuneisiin alueisiin. Yhdistämällä nämä kolme ulottuvuutta, Niva tutkii kaupungistumista strukturoivia tekijöitä kehittyvissä suurkaupungeissa, ja tunnistaa tapoja, joilla kestävää kehitystä huomioidaan ja hallinnoidaan kaupungistumisen prosessissa.

20170510_140522

Amy Fallon tutkii Kaakkois-Aasian ja eteläisen Afrikan tapaustutkimusten kautta dynaamisia jokialueita ja selvittää niiden mahdollisuuksia sopeutua ilmaston vaihteluun. Fallonin tutkimilla alueilla vettä käytetään paljon maataloudessa, joka on erityisen haavoittuva yhä voimistuviin muutoksiin ilmastossa. Ilmiöt ovat erilaisia eri aluetasoilla, ja niihin varautumiseen vaikuttaa vahvasti paikallishallinto. Fallon pyrkiikin selvittämään, miten hallinnon kehittäminen voisi edesauttaa alueiden varautumista ennakoimattomiin muutoksiin ilmastossa.

20170510_140632

Maija Taka työskentelee hankkeessa tutkijatohtorina. Tehtävässään Taka osallistuu tohtorikoulutettavien ohjaukseen ja uusien, paremmin kaikkia osapuolia tukevien käytäntöjen kehittämiseen. Hankkeessa kehitettäviä uusia toimintamalleja halutaan viedä myös tutkimusryhmämme ulkopuolelle sovellettavaksi. Vesialan tutkimuksessa Taka tulee laajentamaan alueellisen mallintamisen osaamistaan pienvaluma-aluetasolta kohti globaaleja mittakaavatasoja.